Regensburgin rauhansopimus päätti Espanjan, Ranskan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan välisen sodan. Sopimus solmittiin 15. elokuuta 1684 Regensburgin kaupungin dominikaanikonventissa, ja solmijoina olivat toiselta puolelta Ranskan kuningas Ludvig XIV ja toiselta puolelta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Leopold I sekä Espanjan kuningas Kaarle II. Sopimuksessa kuningas Ludvigin annettiin pitää unionin kautta saamansa alueet, kuten Strasbourg ja Luxemburg, kun taas Kortrijk ja Diksmuide (nykyään Belgiaa), palautettiin Espanjalle.[1]
Rauha ei kuitenkaan ollut ehdoton, vaan sen tarkoituksena oli kahdenkymmenen vuoden aselepo.[1] Se keskeytyi kuitenkin Yhdeksänvuotiseen sotaan jo vuonna 1688.[2]